Valoa ja lämpöä sisustukseen



Omakotitalossa asuminen on välillä extreme-urheilua. Ei kovin usein, mutta vähintään kerran vuodessa. Silloin kun putsaan räystäskourut. Vaimo sanoo joka vuosi, että osta sellainen Fiskarsin kourun puhdistusjuttu. Ja minä vastaan joka vuosi, että ei sillä ylety viiteen metriin. Hoidan sen katolta käsin, tarkoitusta varten tuunatulla vessaharjalla. Onneksi on loiva katto. 

Kun katolla sorkittiin mädäntyneitä lehtiä kouruista, sisällä tuunattiin syksyisempää tunnelmaa. Hävikkikukkakaupasta ostettu muratti puki ylleen kausivalot. Olohuoneen lattialla on uudet villamatot. Parempi pitää suklaat ja punaviinilasit pöydän päällä. Valkoinen ei olisi ollut valinta silloin kun lapset olivat pieniä, mutta jospa nyt. Katsotaan miltä ne näyttävät keväällä. 

Viikonlopun huippukohtiin lukeutui myös Pepen parturi. Käytetään trimmissä suunnilleen neljän kuukauden välein. Aina kehuvat, että niin kiltisti antaa leikata turkin ja kynnet. Kotona kynsien leikkaaminen on vähän vaikeampaa. Siihen tarvitaan kaksi ihmistä, hyvät hermot ja useita siivuja kinkkua. Vieraskorea mulkero. 

Mutta, kivan rauhallinen viikonloppu täällä. Toivottavasti sielläkin!

M & P

Kommentit

  1. Meillä kun on yksikerroksinen talo, niin räystäskourujen puhdistaminen tapahtuu A-tikkaita käyttäen niin, että minä pitelen tikkaita ja mies heittää kourujen sisältöä mun niskaan :-D En ole muuten IKINÄ nähnyt yhdenkään naapurin suorittavan tätä operaatiota millään työkalulla tai menetelmällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se Fiskarssin työkalu vaikuttaa ihan pätevältä, mutta kokemusta ei tosiaan ole. Yksikerroksiseen voisi toimia.

      Poista
  2. Meillä on sama tekniikka kuin Vanhalla Jäärällä, mutta työvälineenä on lasten hiekkalapio. Miehen mielestä paras työkalu, vaikka itse olenkin epäillyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kattopellin ja kourun väli niin ahdas, että ei meinaa muuta kuin sormet mahtua sinne. Kivaa puhaa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!

Suositut tekstit