Saippuakuppi ja pari naarmua

Muistuttelen lapsia näin norovirus- ja flunssakauden aikana jatkuvasti käsien pesusta. Erään aihetta käsitelleen saarnan jälkeen tytär totesi, että hän haluaa sitten myös alakerran vessaan jonkun hyväntuoksuisen palasaippuan vaihteluna pumppupulloille ja nestemäisille saippuoille. No sehän sopii. Jos näin helpolla toimenpiteellä lisätään lasten kiinnostusta käsien pesuun niin mikäs siinä.

Erilaisia saippuoita löytyikin kodistamme runsaasti (yllätys, yllätys), mutta yhtään ylimääräistä saippuakuppia ei ollut jäänyt kaappeihin pyörimään. Tai ainakaan tähän hätään ei löytynyt. Lähdimme siis tyttären kanssa asioiksemme saippuakippoa hakemaan. Löysimme kuvissa näkyvän, turkoosiin taittavan kupin Vepsäläisen Habitatin poistotuotteista, hinta kokonaisen euron! Ilahduimme kumpikin kauniista ja edullisesta löydöstä. 

Ennen käyttöönottoa piti kuppi tietenkin kuvata tänne blogiin ja jakaa teille lukijoille edullinen ostosvinkki. Ei muuta kuin kuppi poseeraamaan olohuoneen pöydälle ja Nikon laulamaan.

Mutta sitten kävikin hassu pieni juttu. Kun siirsin kuvausten aikana pöydällä ollutta maljakkoa, raapaisi maljakon alla ollut lautanen pari ikävän näköistä naarmua melkein upouuteen marmorilevyyn. Kyllä harmitti! Eihän niitä naarmuja huomaa, jos ei hoksaa hakea, mutta ai että otti päähän. Mies tarjosi samaa väsynyttä lohdutusta jota minäkin aina hänelle tarjoilen, kun parketin naarmuista valittaa; "elämän jälkiä". Ei auttanut yhtään, melkein nakkasin kipolla kulmaan :)

En tiedä, saippuallako niitä naarmuja koittaisi peitellä? Jos on jotain kikkoja tiedossa, nyt on olisi tarvetta.

Mutta näin viikko alkuun meidän päässä,

Mervi