Sunnuntai Hygge


Kuvissa on kivasti sellaista sunnuntai hyggeä, mutta niin kuin monesti, kuvat valehtelevat. Voisi sanoa, että oli jopa vähän kiire laittaa aamupala ennen pojan peliä. Rouva olisi varmaan halunnut kuvata lähinnä tuota tuolia takalistoni sijasta, mutta koska en voinut pysyä pois keittiöstä, sai sitten molemmat. Mutta ihan kivahan se on, siis tuo uusi tuoli. Kevyt ja siro. Tämä hassusti puusta taivuteltu tuoli on siis Ton Armchair 30. Ei ole ihan 2000 luvun designiä, ennemminkin 1800 - 1900 lukujen taitteesta. Tuolloin huonekalut myytiin valmiiksi kasattuina, toisin kuin nykyään. Ainakin näin oletan, koska historian kirjoissa ei ole kuvia kuusiokulma-avaimella naama punaisena huonekaluja kokoavista miehistä.

Pöydällä myös ala-asteella hiihtokilpailuista voittamani maljakko. Voitte kuvitella, että nuorta Petriä tympäisi. Kaikkeni annoin, voitin, ja palkinnoksi, maljakko? Ehkä tuo maljakko oli ainakin osasyynä siihen, että lopetin murtomaahiihdon kuudennen luokan jälkeen. Mietin varmaankin, että eipä näköjään kannata tämä homma, kun on niin huonot palkinnotkin. Kynttilänjalat eivät sentään ole palkintoja, vaan rouvan kirpparilöytöjä.

Että tällaiset sunnuntai -hygge tunnelmat ja ajatukset,

T:Petri

Kommentit

  1. No höpsistä! Ihana tunnelma ja mukava, että kuvissa näkyy myös ihmisiä ja elämää... ja nelijalkainen karvakasa, sen katselemiseen ei väsy ikinä. Hienon palkinnon olet aikanaan hiihtänyt - se on siinä nyt, missä olisi alpakkalusikka tai nauhassa roikkuva mikälie-metallilaatta? :) Niin - ja upea on tuoli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! On varmasti ainoa tallessa oleva palkinto, kyllä. Mutta ei sitä oikein osannut silloin arvostaa :)

      Poista
  2. Teillä on kyllä loistava blogi! Kauniit sisustusjutut inspiroivat, ja Petrin postaukset naurattavat. :D Mukava lukea sisustusblogia, josta löytyy myös huumoria. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kivasta kommentista, mukava että viihdyt mukana!

      Poista
  3. Olen ihan samaa mieltä kuin edelliset kommentoijat, teidän blogianne on niin mukava lukea! Tunnelma on kotoisa, olette rehellisiä kerronnassa ja tuotte arjen huumoria ja hyväntuulisuutta mukaan kuviin ja teksteihin. Niin ja Pepe ei ole pienin tekijä tässä mukavassa fiiliksessä, jonka niin toivoisin löytyvän monen kodin oven takaa. Kotikuvat ovat niin kauniita, niihin vain uppoutuu tuijottamaan kauniita valintoja. Mukavia arkihetkiä kotiinne edelleen!

    VastaaPoista
  4. No vielä tuosta maljakosta:) Sehän on ihan hyvä maljakkonakin! Olen itse aikoinani, ehkä silloin kun sinä vielä hiihtelit, ostanut noita maljakoita vesikannuiksi ruokapöytään:) Kyllä, niitä on hieman suurempiakin , mutta tuo sinun palkintosi on melkeinpä näppärämpi vesikannuna, kun pöydässä on niitä useampi. No, sen jälkeen olen saanut pöytään jo iittalan kannujakin hankittua, mutta edelleen käytän myös noita maljakoita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entä jos se onkin vesikannu, jota ole luullut kaikki nämä vuodet maljakoksi? Ja sitten, jos tuohon laittaisi veden sijasta viiniä, niin sittenhän sen arvo vasta nousisikin. Ja jos se olisi annettu hiihtokilpailussa viinikarahvina, olisi tunnelma ollut ihan toinen, ja tiedä vaikka olisi jatkanut uralla, tai ladulla, eteenpäin. Kerron Pepelle terveiset.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!

Suositut tekstit